Caminito Del Ray ja Rio Chillar, Espanja - Hatka.fi

~ Kati, Hatka ~
Caminito Del Ray


Syksy saapuu jälleen. Sataa ja lehdet tippuvat puista. Mikä olisikaan parempi hetki muistella aurinkoista Espanjaa ja ihanaa viikon lomaa parhaiden ystäviemme luona. Pidin lomaa ensimmäistä kertaa neljään vuoteen tänä kesänä.

Etäisyys on jonkinlainen este ystävyydelle. Tuon lomaviikon ajaksi (12.-19.7.2018) suljimme asiakaspalvelun. Olimme itsekkäitä ja keskityimme lomaamme sekä ystäviimme. Toki tämä saattoi näkyä hiukan myynnissä (koska asiakaspalvelu oli kiinni), mutta jälleen kerran kysyn: Mikä on tärkeää? Ystävät ja perhe ovat tärkeitä. Jos aika ajoin niitä ei voi ajaa yritystoiminnan edelle, niin miksi edes olla yrittäjä? Elämä ei voi mennä niin, että yritys pyörittää yrittäjää. Tai ei ainakaan minun elämäni :) Minun elämääni pyöritän minä. Ilmoitimme toki lomamme hyvissä ajoin, ensi kesän loma näkyy alustavasti nyt jo verkkosivumme alaosassa.

Näin jälkikäteen pahoittelen, jos tämä lomamme tuotti jollekin harmia. Jos joku koki, että ei ole tärkeä meille. Kaikkien on hyvä jossain kohtaa hiljentaa vauhtia. Elämä ja hyvät asiat menevät ohi, jos elämässä keskittyy pelkkään suorittamiseen. (Lisäksi huomasin, että puhelinvastaajamme ei toiminut niin kuin piti... Asensin  sen väärin, hyvä minä.)

Kiitänkin kaikkia asiakkaitamme ja jaan tässä kanssanne hienon kokemuksen mm.: Caminito Del Ray:n (Malaga) patikasta ja Rio Chillar (Nerja) jokikävelystä. Jos joskus käytte Espanjassa näillä suunnilla, niin varatkaa ehdottomasti etukäteen tuo Caminito Del Ray! Me varasimme omamme 2kk ennen ja tuona päivänä kun paikan päällä olimme, oli jo koko seuraava kuukausi eteenpäin loppuunmyyty. Kanjoniin otetaan 600 hlöä per päivä, joten se rajoittaa.

Jossain kohtaa historiaansa kanjoni oli yksi maailman vaarallisimmsta reiteistä, enkä ihmettele. Puisen kävelysillan alla näkyvä vanha polku oli kaamea! Paikka paikoin se oli kapea ja osin jo sortunut. Siinä kulkeneiden on välillä pitänyt hypätä eteenpäin... Alkuperäinen polku on rakennettu patotyömaata varten 1900-luvun alussa, jotta työläiset pääsivät  El Chorron kylään, jossa asuivat. Reitti vei monen hengen ja se suljettiin lopulta. Kanjoni oli 10 vuotta kiinni ja se avattiin jälleen 2015 tässä muodossaan, kuin se kuvissa ja videolla näkyy. Ennen tätä: Vanhaa polkua käyttivät niin naiset kuin lapsetkin, karmivaa...

Ei ollut kuumin ajankohta olla Espanjassa. Taisi olla siitä erikoinen kesä Suomessa, että olimme samoilla lämmöillä reissuissa mitä Suomessaskin saatiin nauttia. Erona Suomeen on se, että yöllä Suomessa "voi hengittää" kun lämpötila laskee ja muuttuu. Espanjassa ei näin ole, yölläkin on kuuma.

Varoituksen sanana loman pitämisestä todettakoon, että yhtäkkinen viikon loma vasta laukaisee väsymyksen purkaantumisen. En ehkä ollut tiedostanut tietynlaista väsymystilaani. Huomasin sen, kun palasin kotiin ja arkeen. Viikko lisää ja olisin saanut oikeasti jotain purettuakin, mutta sillä mennään mitä saadaan :)
Upeat, jylhät maisemat. Caminito Del Ray

Korkealla mentiin, tästä saa hiukan mittakaavaa.
Veikeä kuvakulma, reitillä ei ollut ylämäkiä.
Caminito Del Rayn toisella puolella kulkee junarata. Junamatkan maisemia on kehuttu kovasti, mitä en ihmettele.

Lisää jylhiä maisemia, jotka kylpevät auringossa.
Hauska kuva maaperän kierrosta (kuvassa ammoniitin fossiili, elänyt 400- 65 miljoonaa vuotta sitten meressä). Merenpohjat nousevat ylös vuoriksi ja murenevat miljoonien vuosien kuluessa takaisin pohjalle. Kenties maankuoreen saakka ja aloittavat jälleen nousun ylös...
Uuden sillan alla näkyy vanhaa polkua, jossa ei osassa matkaa ollut edes kaiteita...Ja pudotusta oli. Henki lähti ihan varmasti jos putosi.
Vanha ja uusi silta vierekkäin. Uudessa hiukan paremmat kaiteet... Vanhan sillan metalliputket olivat osin ruostuneet rikki.
Tässä kohtaa tuuli kiertäen (takaa ylhäältä alas ja taas ylös), mikä taisi näkyä vastapäisessä kallioseinässäkin.
Kaskaiden "laulu" saatteli meidät reitin alusta sen loppuun saakka.
Mijasin valkoinen kylä vuorilla.
Söimme mm. Fuengirolassa Mo:Mo:n Nepalilaisessa ravintolassa. Aivan jäätävän hyvää ruokaa! Söimme ilman kiirettä pari tuntia. Itse pidän reissussa ollessa uusista kokemuksista myös ruuan suhteen. Miksi syödä matkoilla sitä samaa mitä saa joka paikasta? Paitsi Pitsa, kävimme Italialaisessa ravintolassa, jonka nimi oli Zia Lola. Voi luoja miten hyvää pitsaa ja ruokaa!
Muistatteko hoitokoiramme Chiaran? Kikkura voi hyvin ja lähettää terveisiä kaikille. On ottanut kuulemma rennosti Espanjaan muuttamisen. Meillä ollessaan Chiara osallistui melko monen vlogivideon tekoon (joko kuuluu tai näkyy taustalla ja ääni on aina "valittava"). Täällä Espanjassa Chiara on päässyt eroon julkisuushakuisuudestaan, ei hakeutunut yhteenkään kuvaan itse :) ;)
Uima-allas... Löysin itsestäni sisäisen lapsen ja tämä oli kuumuudessa lähes ainoa järkevä tapa harrastaa rasittavampaa liikuntaa: uiminen.
Fugea kuvattuna kiikarin linssin läpi.
Rio Chillar ja me chillailtiin. Tähän menee helposti useampi tunti riippuen siitä, mihin jätät auton ja kuinka korkealle kävelet. Varaa aikaa ainakin 5-8h ja eväät sekä juotavaa mukaan. Miinuspuoli oli se, että ihmiset käyttivät joen reunojen puskia ja kasvillisuutta käymälöinä (jäljistä päätellen). Vaikutti suositulta kohteelta sillä ihmisiä riitti. Mietinkin, että olisiko mahdotonta rakentaa pari vessaa matkan varrelle, niin ympäristö säästyisi... Tai ainakin roskiksia matkan varrelle sinne tänne.
Oi aurinko! Aurinko tekee henkisesti ihmeitä ihmisille. Vastapäisen talon parvekkeellä asuivat mm. pulut, jotka kuulostivat rikkinäisiltä huuhkajilta.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Näe vaivaa itsesi eteen

Holisevan muinaisranta, Jämsänkoski, Hatka.fi